Meriklusteriohjelman vanavedessä
Vuonna 2013 loppunut Meriklusteriohjelma toi yhteen erilaisia meriteollisuuden yrityksiä ja elinkeinoja. Se kuului valtakunnallisiin osaamiskeskusohjelmiin (OSKE). Merklusterin merkitys oli suurin PK-yrityksille, joiden voimavarojen ennakoitiin lisääntyvän verkostoitumisen ja synergiaefektien kautta. Mitä siis kuuluu suomalaiselle meriteollisuudelle tänään? Elämme vaikeita aikoja, ja koko maassa on tehtävä taloudellisia leikkauksia. Nykyinen hallitus suosii yrittämistä – tämä on myös PK-yritykselle suotuisa ympäristö kehittää Meriklusteriohjelman puitteissa luotua verkostoa.
Meriteollisuuden tulevaisuus
Suomessa oli vuonna 2013 yhteenä noin 450 meriteollisuuden parissa toimivaa yritystä. Näistä suurin on alihankkijoiden verkosto, jossa PK-yritysten määrä on suuri. Alan suurimpien toimijoiden, eli systeemi- ja laitetoimittajien liikevaihto kuitenkin muodostaa noin 80 % koko meriteollisuuden liikevaihdosta. Sähköistyminen ja tietoyhteiskunta näkyy tällä tavoin myös meriteollisuudessa yhtenä suurimpana trendinä. Perinteisiä telakoita on alle 10, mutta niissä on henkilöstöä yli 3300. Telakoiden asema työllistäjänä on siis merkittävä!
Markkinat alkavat vetää
Meriteollisuuden suurimmat kasvumarkkinat jakautuvat ympäri maailmaa. Avautuvia markkinoita on Suomen lähettyvillä, arktisen alueen kuljetuksissa sekä Venäjän, Norjan ja Pohjois-Amerikan luonnonvaroissa. Toisaalta suuren kasvualueen muodostavat Brasilian ja Länsi-Afrikan off-shore-alueet. Laivanrakennusteollisuuden suurimmat markkinat ovat Kauko-Idässä ja Pohjois-Amerikassa. Siellä on kovaa kysyntää erilaisille laitteille ja järjestelmille sekä suunnittelu- ja engineering-palveluille. Euroopassa markkinoita on vaihtoehtoisille polttoaineille, kuten LNG ja biopolttoaineet. Yksi suuri kehitystrendi ovat myös monipolttoainemoottorit. Tulevaisuudennäkymiä siis riittää, kunhan vain verkostot ovat kunnossa ja vienti vetää. Arktinen alue on Suomea lähellä, joten sen kehityksessä kannattaa pysyä mukana. Alusten teknologia ja jäätä murtavien, vahvojen alusten rakentaminen on yksi kehityksen kulmakiviä. Lisäksi Kauko-Idän ja Euroopan markkinat ovat hyvä kohde suomalaiselle laivanrakennusteollisuudelle myös jatkossa. Meriklusteri varmasti tulee suuntaamaan toimintaansa yhä enemmän tähän suuntaan tulevaisuudessakin.
Ilmastonmuutos meriteollisuuden aktivoijana
Saattaa tuntua oudolta, mutta ilmastonmuutoksella on meriteollisuudelle suotuisia vaikutuksia erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla. Koillis- ja luoteisväylän liikennöitävyys lisääntyy, joten merenkululle avautuu uusi reittejä ja mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksella on kuitenkin globaalisti paljon negatiivisia vaikutuksia erityisesti turvallisuusnäkökohdista. Meriteollisuuden intresseissä on aina myös luonnon ja ympäristön suojeleminen. Luonto on yhä haavoittuvaisempi, joten aina kannattaa ottaa huomioon myös laivaliikenteestä aiheutuvien riskien ja öljyntuotannon onnettomuuksien hallinta.
Suomalaisen meriteollisuuden ajatustenvaihtofoorumi
Olisi hienoa, jos suomalaista meriteollisuutta varten saataisiin aikaan yhteinen foorumi, joka mahdollistaisi eri toimijoiden välisen ajatusten vaihdon. Tällaista synergiaetua ei ole vielä saatu aikaiseksi, vaikka sen kehittäminen olisi suorastaan uskomattoman helppoa. Nettisivu on helppo laittaa pystyyn, ja webhotelli hoitaa varmasti palvelun toimivuuden käytännössä. Miksipä emme siis alkaisi luoda uutta keskustelua suomalaiseen meriteollisuuteen ja merenkulkuun liittyen? Keskustelusta olisi varmasti kaikille hyötyä myös Meriklusteriohjelman jälkeen!
