Suomalaisella kansainvälisellä merenkululla ja laivateollisuudella on pitkät perinteet. Viimeiset kaupalliset purjelaivat kuuluivat suomalaisille varustamoille ja uljaiden laivojen perässä liehui siniristilippu. Suomella on aina ollut alan huippuosaamista, joka on osaltaan auttanut suurten laivatilausten saamista suomalaisille telakoille. Perinteikkäitä telakoita on maassamme enää alle kymmenen, vaikkakin henkilöstöä niissä on edelleen yli 3300. Maailma on muuttumassa myös meriliikenteen osalta. Valtamerillä kulkevat alukset ovat nykyään konttilaivoja, ja nämä laivat kulkevat enimmäkseen yhdestä suuresta keskussatamasta toiseen. Vuonna 2013 loppui kotimainen Meriklusteriohjelma, jonka tarkoituksena oli yhdistää meriteollisuuden alalla toimivia yrityksiä – pääasiallisesti sen piirissä olivat PK-yritykset, joiden toiminnalle olisi erityistä hyötyä verkostoitumisesta ja synergiasta. Suomessa oli vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan 450 meriteollisuudessa mukana olevaa yritystä. Erityisesti alihankkijoiden verkostossa PK-yritykset ovat suurimpana osuutena.
Ferry on the river in winter
Ajat ovat haastavat mutta täynnä mahdollisuuksia
Ajat ovat kaikilla aloilla nyt haastavat, mutta tulevaisuuden mahdollisuuksista ei ole pulaa. Vanha suomalainen sanonta on todennut Suomen olevan saari, sillä jopa 80 % ulkomaille suuntautuvasta kaupastamme kulkee meriteitse. Uusia markkinoita aukeaa ympäri maailmaa, niin Suomen lähialueille kuin esimerkiksi Etelä-Amerikkaan ja Länsi-Afrikkaan. Arktinen alue, samoin kuin Venäjän, Norjan ja Pohjois-Amerikan suuret luonnon rikkaudet, tarjoavat Suomen meriteollisuudelle yhä uusia tilaisuuksia. Pienille toimijoille Meriklusterin tapainen ohjelma olisi tarpeen. Toimivat verkostot ja yhteistoimintamahdollisuudet olisivat ensiarvoisen tärkeitä uusille markkinoille pääsemisessä. Meriliiton sivuilla muistutetaan, että Suomi on erityisasemassa merenkulkumaiden joukossa, sillä se on ainoa maa, jonka kaikki satamat maamme pitkällä merirajalla ovat talvisin jäässä. Suomen huippuosaaminen jääteknologiassa ja jäätä murtavien vahvojen alusten rakentamisessa kannattaa hyödyntää. Vanhat markkina-alueet, kuten Kauko-Itä ja Eurooppa, on kannattava kohde laivanrakennukselle myös jatkossa. Ilmastonmuutos tuo ainakin ensi alkuun merenkululle positiivisia asioita erityisesti pohjoisessa. Koillis- ja luoteisväylä tulevat helpommiksi kulkea ja niiden käyttö lisääntyy. Pääasiassa ilmastonmuutos on kuitenkin negatiivinen asia. Turvallisuus heikkenee ääri-ilmiöiden lisääntyessä ja luonnon haavoittuvuus lisääntyy entisestään. Luonnon huomioiminen laivaliikenteessä ja laivanrakennuksessa on otettava yhä vakavammin. Toisaalta ympäristön huomioivien laivojen rakentaminen vaatii sekin erityisosaamista ja aukaisee näin uusia mahdollisuuksia varustamoille.
Merenkulkuun liittyy lukemattomia eri toimintoja
Merenkulku ei ole pelkkää isoilla laivoilla merillä kulkemista. Sen taustalla on olemassa lukemattomia erilaisia toimintoja, kuten kalastus, sataman toimintaan liittyvät osa-alueet, luotsaus ja matkustajien kuljettaminen. Myös merivartiointi ja sotalaivasto ovat osa maamme merenkulkua. Uusia tuulia merenkulkuun tuovat yhä lisääntyvässä määrin ympäristön huomioiminen. Se on tuonut jo nyt uusia polttoaineita perinteisten rinnalle. Uusista polttoaineista erityisesti LNG ja biopolttoaineet kiinnostavat myös meriteollisuutta. Laivanrakennuksen kuumin trendi tällä hetkellä on monipolttoainemoottorit. Suomalainen huipputeknologiaosaaminen näkyy osaltaan myös laivojen turvallisuussuunnittelussa. Suomen Merenkulku -lehden artikkelin mukaan enemmistö, peräti 90 % maailman matkustajalaivojen vuotovakavuusjärjestelmistä toimii suomalaisten tekemän vakavuussuunnitelman ja tukijärjestelmän voimin. Suomalainen softa on siis omalta osaltaan pitämässä siis laivat pinnalla. Onnettomuuden sattuessa laivaan voi tulla useita vaurioita samanaikaisesti. Hälytyksen on tapahduttava heti, jotta laivan vesitiiviit osastot voitaisiin sulkea. Suomalainen Napa-niminen softa ilmoittaa missä vika on ja paljonko vettä pääsee sisään. Suomen nykyinen hakurahtitonnisto on pienehkö, mutta se on toimiva. Näiden aluksien joukkoon kuuluu myös erikoisliikenteeseen rakennettuja kuivarahtiin tarkoitettuja aluksia. Suomi on tunnettu erityisesti suurten luksusluokan risteilijöiden valmistajana. Iso osa maassamme valmistettavista tuotteista menee näin kansainväliseen käyttöön. Suomalaiselle merenkululle olisi tärkeää säilyttää Suomen lippu myös omassa kauppalaivastossamme. Samalla on tärkeää säilyttää ammattitaitoinen henkilökunta merenkulun eri toiminta-alueilla.
