Merituulesta laivanrakennusteollisuuden korvaaja?
Euroopan markkinaosuus laivanrakennuksessa vuonna 2012 oli 4,6 prosenttia. Markkinajohtajia olivat Kiina, Etelä-Korea ja Japani. Laivanrakennustelakoiden maailmanlaajuinen ylikapasiteetti ja suomalaisen teollisuuden yleisen kilpailukyvyn puute on johtanut laivanrakennuksen alasajoon Suomessa. Kuitenkin meriteollisuuden muilla alueilla, globaalisti toimivissa ja offshore-alan sekä arktista merenkulkua palvelevissa yrityksissä liiketoiminta on ollut kannattavaa ja näkymät ovat positiivisia.
Aasiaan siirtyneestä laivanrakennusteollisuudesta huolimatta Suomessa on viime vuosina risteily- ja automatkustaja-aluksia, arktisia erikoisaluksia kuten jäätä murtavia offshore-, huolto- ja pelastusaluksia sekä pienempiä erikoisaluksia puolustusvoimille ja yhteysliikenteeseen. Laivansuunnittelua ja -rakentamista, energiatehokkuutta sekä vihreää teknologiaa on kehitetty.
Offshore-teollisuus
Muun muassa merellä tapahtuvaan öljyn ja kaasun tuotantoon ja etsintään liittyvää teollisuutta kutsutaan offshore-teollisuudeksi. Käsitteen alle kuuluvat myös merituulivoima ja merenpohjan kaivannaistoiminta. Suomalaisella meriteollisuudella on hyvät lähtökohdat menestyä offshore- ja arktisen alueen meriteollisuuden alueilla.
Merituulivoimalahankkeet
Suomessa oli vuonna 2014 käynnissä 16 merituulivoimalahanketta, joiden yhteenlaskettu teho on noin 3000 megawattia. Tehon tuottamiseen tarvitaan noin 1000 turbiinia. Kaiken kaikkiaan tuulivoimalahankkeita on maalla ja merellä käynnissä 257. Hankkeet tuottaisivat tarkempien laskelmien mukaan 10954-17289 MW tuulivoimaturbiinimäärän ollessa 3988-4738 kappaletta.
Vuonna 2012 Suomessa toteutettiin kahdeksan maatuulivoimalahanketta, joissa asennettiin 32 turbiinia. Turbiinit tuottavat 90MW. Merituulivoimalahankkeita ei ollut. Euroopan Unionin alueella asennettiin 11895MW edestä maatuulivoimaa ja 1166MW edestä merituulivoimaa. Euroopassa asennetusta merituulivoimasta oli Englannilla käytössä noin 60 %. Tanska oli toisella sijalla (18,4 %), Belgia kolmantena (7,6 %) ja Suomi sijalla seitsemän.
Kehitysnäkymät
Suomesta löytyy yrityksiä, jotka ovat tehneet esiselvityksiä ja kehityssuunnitelmia käytännön merituulivoimarakentamisesta. Osaamista löytyy myös väylä-, merimerkki- ja majakkarakenteiden vaatimista tutkimuksista ja suunnittelusta sekä sähköverkon merikaapeleiden edellyttämistä selvitys- ja suunnittelutyöstä. Merituulivoiman hyödyntämisen valmiuksien selvittämisessä on noussut esiin huomionarvoisia seikkoja. Kotimaisten yritysten mukanaoloa halutaan mm. kannustaa ja hankkeita on syytä seurata toiminnan kehittämisen vuoksi. Kaluston on sovelluttava Itämeren olosuhteisiin, mikä tarkoittaa myös aluskaluston kehittämistä vastaamaan merialueiden tarpeita. Merituulivoiman standardoinnin yhtenäistäminen, markkinakartoitukset, turvallisuusasiat, sähköverkon tariffit ja lupaprosessit vaativat myös selontekoa.
Koska Itämeren merituulivoimapotentiaali on arvioitu merkittäväksi ja Suomen rannikkoalueilla potentiaali on alueen maista suurin, on tuulivoimalahankkeita jo runsaasti kehitteillä. Alan kehitysnäkymissä tärkeässä roolissa on myös se, mihin suuntaan energia- ja teollisuuspolitiikkaa halutaan viedä. Tulevaisuudessa ilmastoasioihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten merituulivoimalla on hyvät mahdollisuudet kehittyä. Siitä voi myös tulla todellinen tulevaisuuden energianlähde, jos poliitikot ja kansa ymmärtävät sen merkityksen ympäristölle ja maamme teollisuuden tulevaisuudelle.
