Vuosisatojen ajan meritie on ollut yksi tärkeimmistä kaupan käynnin ja matkustamisen reiteistä. Länsimaissa yleensä 90% kulutustavaroista tuodaan merirahtina kuten elektroniikka tai esimerkiksi vaatteet ja kengät. Toisaalta myös suurin osa raaka-aineista kulkee meriteitse kuten hiili tai vilja.

Vaikka merenkululla on oma ympäristöjalanjälkensä eikä se ole vapaa kasvihuonekaasupäästöistäkään, se on silti ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin lentäminen. The Guardian kirjoittaa, kuinka tutkimuksen mukaan kahden tonnin merirahti, joka kulkee 5 000 kilometria, saa aikaan 150 kilon hiilidioksidipäästöt. Se on paljon vähemmäin kuin lentorahti, joka aiheuttaa samalla matkalla 6605 kilon päästöt.

Vihertyvät laivat

Rahtilaivoja kehitetään koko ajan ympäristöystävällisemmiksi. Esimerkiksi vuonna 2009 ensimmäinen aurinkoenergialla toimiva rahtilaiva otettiin käyttöön. Sen lisäksi Suomessa on jo risteilyaluksia kuten Viking Linen ympäristöalus M/S Grace, jotka toimivat maakaasulla, joten niistä syntyy vähemmän melua ja pakokaasupäästöjä. Nesteytetty maakaasu ei tuota lainkaan rikkipäästöjä, ja sen käyttö vähentää typen oksidien päästöjä 80 prosentilla ja hiilidioksidi päästöjä 20 prosentilla.

Vaihtoehtoinen polttoaine ei ole kuitenkaan ainut keino vähentää päästöjä. Myös tuulivoima ja energiansäästö ovat varteenotettavia valintoja ympäristöystävällisemmälle merenkululle. Viking Gracella on esimerkiksi energiatehokkuutta parantava järjestelmä, joka seuraa koko ajan laivan energiankäyttöä ja ehdottaa toimenpiteitä, kun kulutus kasvaa. Tämä pienentää aluksen energiankulutusta viidellä prosentilla. Myös ruotsalaisalus Jutlandica säästää energiaa tehokkaammalla tuulen torjunnalla. Laivan keula on muotoiltu hajottamaan ilmanvastusta, mikä säästää energiaa muutamia prosentteja. Määrä kuulostaa pieneltä, mutta se merkitsee polttoainekuluissa miljoonien säästöä vuositasolla. Yksi mahdollisuus säästää polttoainekuluissa on purjeiden sääteleminen. Saksalaisella rahtialus MS Beluga Skysailsillä oli vuonna 2008 ensimmäisena maailamssa tietokoneohjatut purjeet, joita käytettään vain silloin, kun tuuli oli suotuisa. Kun purjeet olivat mastossa vain noin kolme tuntia vuorokaudessa, alus säästi polttoaineessa kymmenen prosenttia.

Tulevaisuuden uudet tuulet

Myös merenkulun alla kuten muuallakin vihreiden teknologien kysyntä kasvaa koko ajan, sillä ihmiset ovat tulleet yhä ympäristötietoisimmiksi.

Yleensä ilman lastia kulkevat alukset tarvitsevat merikelposuutensa säilyttääkseen painolastivettä. Kansainvälinen merenkulkujärjestö hyväksyi kuitenkin vuonna 2004 kansainvälisen painolastivesiyleissopimuksen, joka pyrkii ehkäisemään painolastivesien mukana leviävien vieraiden lajien kulkeutumista mereen. Painolastivesiyleissopimus tulee voimaan vaiheittain, kun eri maat ratifioivat sen.  Se sisältää määryksiä painolastitankkien tyhjentämisestä sekä veden ottamisesta ja vaihtamisesta merellä. Suomessa sopimusta ei ole vielä ratifioitu, mutta se tapahtunee tulevaisuudessa. Malesialaisen Max Groupsin laivoista on alettu poistaa kokonaan painolastivesi, jotta sen negatiivinen vaikutus veden eliöihin vähenisi.

Ekologisuuden vaatimukset eivät kohdistu pelkästään laivoihin ja niiden teknologiaan, vaan yhtä lailla tulevaisuudessa on tärkeää kehittää yhä vihreämpiä satamia. Satamat ympäri maailmaa tähtäävätkin hiilijalanjäljen pienentämiseen, saasteen vähentämiseen ja energiahukan minimoimiseen.

Kun ajattelet risteilymatkustamista ja viihdettä, mieleesi tulee varmaan kolikkopelit. Hanki netin kolikkopelien uusin tarjous täältä!