Tässä jutussa tutustumme suomen kieleen käymällä läpi sen ominaisuuksia ja mielenkiintoisia anekdootteja. Pureudumme matkallamme kieleen niin kirjain-, sana- kuin sointitasollakin. Suomen kieli kuuluu uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaisiin kieliin ja on myös tämän ryhmän puhutuin kieli. Suomen kielen lisäksi vain viron kieli tästä ryhmästä on hallitsevassa asemassa jossain kansallisvaltiossa. Muita ryhmän mahdollisesti tuttuja kieliä ovat inkeroinen, liivi, karjala, ja niin edelleen. Suomen puhuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä ja se on kotimaansa lisäksi virallinen kieli Ruotsissa ja Euroopan unionissa. Suomen kieltä muuten käyttää myös suosittu vedonlyönti- ja kasinosivusto bet365.
Suomen kielessä esiintyvät kirjaimet
Suomen kielen kirjaimisto on melko tavanomainen sekä vokaalien että konsonanttien osalta. Tällä tarkoitetaan siis kielessä käytettäviä kirjaimia ja niiden esiintymistiheyttä eli yleisyyttä. Vokaaleissa meillä on kaksi harvinaisuutta, y ja ä. Molemmat tuntuvat suomen kieltä puhuvalle itsestään selviltä ja yleisiltä kirjaimilta, mutta tarkemman tutkimuksen jälkeen käy ilmi, että ne ovat molemmat varsin harvinaisia myös sukulaiskielissämme. Huomaa, että y on harvinainen nimenomaan vokaalina – useimmissa muissa kielissä se on toki yleinen kirjain, mutta äännetään konsonanttina. Konsonantteja kielestämme löytyy hyvin kaikkien yleisien sellaisten osalta, mutta mitään erityisiä harvinaisuuksia meillä ei ole. Kuriositeettina mainittakoon, että joidenkin tutkijoiden mielestä b, g ja f eivät kuulu lainkaan suomen kieleen alun perin!
Ääntäminen suomessa ja muissa kielissä
Eräs muissa kielissä harvinaisempi ominaisuus, joka suomen kielestä löytyy, on kirjoitetun kielen ääntäminen hyvin tarkasti. Kuten tiedämme, suomen kielessä ei juurikaan sidota sanoja tai muuteta kirjainten ääntämistä niiden yhteydessä olevien kirjainten mukaan. Myös soinnillisuuskontrasti on erikoinen, sillä monelle kovat ja pehmeät kirjaimet ovat helposti ymmärrettävissä samaksi asiaksi, kuten esimerkiksi kutsuttaessa linja-autoa ”pussiksi” hieman korrektimman bussin sijaan.
Sanojen taivuttaminen – verbit ja muut sanat
Kielessä taivutetaan eri sanoja eri tavoilla. Tutustutaan lopuksi vielä näihin suomen kielessä ja muissa maailman kielissä. Asioita ja olentoja kuvaavia sanoja taivutetaan sijamuodoissa, ja tässä suomen kieli on todella harvinainen. Siinä on peräti 15 sijamuotoa, joita käytetään jatkuvasti. Tämä lieneekin yksi tärkeimmistä tekijöistä suomen kielen yleiseen maineeseen vaikeasti opittavana kielenä. Sen lisäksi verbin personointi, eli taivuttaminen tekijän mukaan, on melko harvinaista maailman kielten joukossa – noin 20 % kielistä taivuttaa verbejä persoonissa.
Muilta osin suomen kieli ei taivu muihin kieliin verrattuna erityisen paljon, vaan joiltain osin päinvastoin. Vaikka verbejä taivutetaan meillä harvinaisella tavalla, niiden paljon monimutkaisempikin taivuttaminen muilla perustein on varsin yleistä maailmalla. Suomen kielestä myös puuttuu futuuri, joka varmasti tekee siitä hieman yksinkertaisempaa. Sanajärjestyksen osalta maailman kielet jakautuvat melko tasaisesti kahteen leiriin, joten siitä on vaikea vetää ihmeellisempiä johtopäätöksiä. Toki kannattaa huomata, että suomen kielessä sanajärjestyksen tärkeyttä vähentää melko paljon runsaat sijamuodot ja verbien taivuttaminen – lauseet pysyvät ymmärrettävinä, vaikka verbejä vähän siirtelisikin mestari Yodan tapaan.
